Ei tässä ole mihinkään kiire joolplox, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Ihmisen fysiologia on ainakin ollut suhteellisen tarkasti hallussa koulutukseni puolesta, toki ei liity nykyiseen työhöni mitenkään ja kouluajoistakin on jo aikaa vierähtänyt kun sitä tarkemmin ajattelee. Ikää jo on, kun tulis vielä järkee...
Asiasta tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia on vaikka kuinka paljon, mutta kaikki viimeaikaisimmat silmiini osuneet näyttäisivät suosivan lasten ja nuorten voimaharjoittelua. Ainoat negatiiviset asiat liittyvät vääriin tekniikoihin, huonoihin välineisiin tai valvonnan puutteeseen. Näitä nyt voisi lainata tähän niin suomeksi kuin ihan ulkomaisillakin, mutta jokainen löytää näitä kyllä Googlesta halutessaan. Silti en sano joolploxin olevan ajatuksineen väärässä tässä pojan tapauksessa, koska ei tutkimusten voimaharjoitteissa kuitenkaan mitään ykkösiä oteta. Me tehdään näitä ykkösiä noin kaksi viikkoa kahdesti vuodessa ja olen aina paikalla näissä suorituksissa. Muuten poika tekee kolmen vuoden kokemuksella punttiharjoitteita jo yksinkin, koska aina ei aikataulumme osu kohdalleen. Nämä ykkösjaksot ovat häviävan pieni osa treenaamistamme ja liittyvät juurikin tuohon hermotukseen ja kausitukseen, kuten joolplox tietääkin.
Lihasmassa on siitä hassu, että ne jotka sitä eniten yrittävät kasvattaa, eivät kuitenkaan ole niitä vahvimpia (bodari vs painonnostaja). Hypertrofisella voimaharjoittelulla on salibandyssä selkeä luonnonvalinta: kankeus ja ylimääräisestä massasta johtuva suunnanmuutoksen hitaus on myrkkyä näin nopeatempoisessa lajissa. Ei maailman huipulla mitään patinpullistelijoita näy edes puolustajina, saati sitten hyökkääjinä. Jaloissa lihasta voi vielä olla, koska silloin painopiste pysyy alhaalla, vaan siitä ylöspäin ei juuri ylimääräistä painoa saisi kertyä. Kontrolli auttaa fysiikan lakeja vastaan vain määränsä. Voiman tärkeydestä olen samaa mieltä, mutta edellä mainitusta syystä katson järkevämmäksi keskittyä saamaan siitä pienestä poikkipinta-alasta enempi voimaa hermotusta parantamalla. Jos pojalla olisi jotain synnynnäisiä lahjoja tähän peliin, niin tuskin minun tällaisia asioita tarvitsisi edes miettiä. Vaan ehkäpä pojan synnynnäinen lahja onkin vain tämä kova treenaamishalu.
All stars -tapahtumasta meni hieman maku, kun ruotsalaiset joukkueet olivat turhan köykäisiä. Toivottavasti ruotsalaisetkin päätyvät keräämään ikäluokan parhaimmiston jo ensi vuonna mukaan, niin vältytään teurastuksilta (ainakin ruotsalaisten teurastuksilta). En olisi koskaan uskonut olevani ruotsalaisten puolella yhtään missään ja vielä omaa poikaa vastaan, mutta 13-1 päättynyt alkusarjan ottelu sai kyllä sympatiat kelta-sinisten leiriin. Tuossa pelissä ei ollut mitään järkeä kummankaan osapuolen kannalta. Fyysisyyttä näissä 02-ikäisten peleissä ei juuri nähty, enkä voi sanoa pojan olleen elementissään, vaikka kultamitali kaulassa tuolta kotiin tulikin.
Elementissään poika on ollut enempikin näissä Been 1-divari peleissä/harkkamatseissa, kun on päässyt tosissaan vääntämään. Voin olla "hieman" puolueellinen, mutta puhtaasti pikkupoika tuolla isompiensa seurassa telmii ja tönii aina ajoittain vastustajia irti tilanteista. Tuomarit tuntuvat olevan ainakin toistaiseksi samaa mieltä kanssani, eikä jäähypenkkiä ole tarvinnut pahemmin kuluttaa. Tuskainen kausi vaikuttaisi kuitenkin olevan tulossa, koska harvat 99-pelurimme eivät tunnu olevan Been divaripeleistä kiinnostuneita. Siltipä joukkueeseen on nostettu mukaan lisää 01- ja 02-pelureita, joten porukan keski-ikä on kaikkien aikojen minimissään ja sarjataso vielä leveni yhdellä ikäluokalla ylöspäin...

Ehkäpä näin on kuitenkin parempi, sillä tämän porukan seuraava etsikkoaika on mielestäni vasta ensi kaudella, mikäli ylipäätään pysyy kasassa. Toinen selkeä ongelma on edustuksen ja B-porukkamme samanaikaiset pelit, jolloin kahden kentän kokoon saaminen on työn ja tuskan takana. Se on elämä tällaista pienseuroissa.
Stovreta cuppiin on lähdössä koko kova 01-pelureiden setti ja poika on tuonne ainoana 02-syntyneenä mukaan pyydetty. Ehkäpä siellä on sama tapa kuin edustuksellamme, että nuorin kerää pallot. Osa pojista on tuttu viimekauden C1SM-sarjasta (00-syntyneet), osaa vastaan on pelattu harkkamatseja 00-porukkamme kanssa, vaikka vuotta alempana pelaavatkin. Jos nyt oikein listauksesta ymmärsin, niin kaikki on ainakin Pohjolaleireillä olleita, joten odotettavissa vauhtia ja vaarallisia tilanteita.